Robert Cecil, Hitlers Decision to Invade Russia 1941. London 1975.
Das Deutsche Reich und der Zweite Weltkrieg. Band 4. Der Angriff auf die Sowjetunion. Stuttgart 1983 (lyhenne DRudZW4).
Fr.W. Deakin, The Brutal Friendship. Mussolini, Hitler and the Fall of Italian Fascism. London 1962.
V.K. Derry, The campaign of Norway. London 1952.
H. Doerr, Verbindungsoffiziere. Wehrwissenschaftliche Rundschau 1953.
K. Donitz, Die Schlacht in Atlantik in der deutschen Strategie. Teoksessa Hillgruber (toim.), Probleme des zweiten Weltkrieges. Koln-Berlin 1967.
Dietrieh Eichholz, Geschichte der deutschen Kriegswirtschaft 1939–1945 I–II. Berlin 1969, 1985.
Max Engman — Jerker A. Eriksson, Mannen i kolboxen. John Reed och Finland. Ekenas 1979.
Per-Olof Ekman, Meririntama. Juva 1983.
K.J. Ellila, Suomen maatalous. Oma Maa I, Helsinki 1959.
Valdemar Erfurth, Murmanin radan ongelma. Porvoo 1952.
Seikko Eskola, Yhdysvaltain lehdistoja Suomen kriisi kevaasta 1941 Pearl Harboriin. Helsinki 1973.
Ph. W. Fabry, Der Hitler-Stalin-Pakt 1939–1941. Darmstadt 1962.
Mario D. Fenyo, Hitler, Horthy and Hungary. New Haven and London 1972.
Jurgen Forster, Stalingrad. Risse im Bundnis 1942/43. Freiburg 1975.
Carl Axel Gemzell, Tysk militar planlaggning under andra varldskriget: fall Sverige. Scandia 2, 1975.
— Raeder, Hitler und Skandinavien. Lund 1965.
Geschichte des Grossen Vaterlandischen Krieges. Bd. 1–2. Berlin 1962–1963.
Geschichte der sowjetischen Aussenpolitik. Teil I. Redaktion A.A. Gromyko, B.N. Ponomaijow u.a. Berlin 1980.
Martin Gilhert, Winston S. Churchill, VI. London 1983.
W. Girbig, Jagdgeschwader 5 — Eismeijager. Stuttgart 1976.
Helmut Greiner, Die oberste Wehrmachtfuhrung. Wiesbaden 1951.
Olof Groehler, Geschichte des Luftkrieges von 1910 bis 1970. Militarverlag des DDR. Berlin 1975.
Hans Guderian, Sotilaan muistelmat. Helsinki 1954.
Ilkka Hakalehto, Vaino Tanner, Taipumattoman tie. Helsinki 1973.
Sverre Hartman, Hvoden Finland ble med i krigen mot Sovjet i juni 1941. Norsk Militaert tidsskrift 1961.
Paul Hausser, Soldaten wie andere auch. Der Weg der Waffen-SS. Osnabruck 1966.
Vilhelm Hess, Die Eismeerfront 1941. Heidelberg 1956.
Erik Heinrichs, Mannerheim Suomen kohtaloissa 2. Helsinki 1959.
Britta Hiedanniemi, Kulttuuriin verhottua politiikkaa. Kansallissosialistisen Saksan kulttuuripropaganda Suomessa 1933–1940. Keuruu 1980.
Silvo Hietanen, Siirtovaen pika-asutuslaki 1940. Helsinki 1982.
Karl Hildebrand, Deutsche Aussenpolitik 1933–1945. Kalkul oder Dogma? Stuttgart 1973.
Andreas Hillgruber, Deutschland und Ungarn 1933–1944. Wehrwissenschaftliche Rundschau 9, 1959.
— Einbau der verbundeten Armeen in die deutsche Ostfront 1941–1944. Wehrwissenschaftliche Rundschau 10, 1960.
— Hitlers Strategie. Politik und Kriegsfuhrung 1939–1941. Frankfurt am Main 1965.
— Hitler, Konig Carol und Marschall Antonescu. Wiesbaden 1965.
— Der 2. Weltkrieg. Kriegsziele und Strategien der grossen Machte. Stuttgart 1982.
Paavo Hirvikallio, Tasavallan presidentin vaalit Suomessa 1919–1950. Helsinki 1958.
P. Hirvonen, Raskaan saijan laivueet. Helsinki 1956.
Kari Hokkanen, Kyosti Kallio, talonpoikaispresidentti, (painossa) Helsinki 1986.
Ake Holmqvist, Flottans beredskap 1938–1940. Stockholm 1972.
Nikolaus Horthy, Muistelmat. Helsinki 1955.
Valter Hubatsch, «Weserubung». Die deutsche Besetzung von Danemark und Norwegen 1940. Gottingen 1960.
G. Hummelchen, Die deutschen Seeflieger 1935–1945. Munchen 1976.
Matti Haikio, Maaliskuusta maaliskuuhun. Helsinki 1976.
Pekka Kalevi Hamalainen, Kielitaistelu Suomessa 1917–1939. Porvoo 1968.
Hermann Holter, Die Probleme des deutsch-finnischen Koalitionkampfes. Wehrkunde 1953.
I.T. Inozemtsev, Krylatye zaSitniki Severa (Pohjolan siivekkaat puolustajat). Voenizdat. Moskva 1975.
Tuomo Itkonen, Lapin tieoloista ja — alotteista. Tornionjokilaakson vuosikiija 1978. Tornio 1979.
P.N. Ivanov, Krylja nad morem (Siivet meren ylla). Moskva 1973.
Heikki Jalanti, Suomi puristuksessa 1940–1941. Lahti 1966.
Marita Jokinen, Kaijalaisen siirtovaen korvauskysymys. SUOMAn julkaisuja 6. Hki 1982.
Mauno Jokipii, Himmlerin Suomen matka. H Ark 58, 1962.
— Panttipataljoona. (2. p.) Tapiola 1969.
— Suomen ryhtyminen jatkosotaan. Historianopettajien vuosikiija XII. 1975.
— Suomi apua etsimassa. Hist. Aikakauskiija 1976.
— Lapin valirauhan ajan tienrakennukset ja niiden suurpoliittinen tausta. Scripta Historica Vs. 224–269. Oulu 1977.
— Vuodenvaihde 1940–1941 uudessa valossa. Historiallinen Aikakauskiija 1977 s. 3-17, 77–95.
— Finland's entrance into the continuation war. Yearoook of Finnish foreign policy 1977. (myos Revue international d'Historie militaire N: o 53, 1982 englanniksi)
— Finlands vag tili fortsattningskriget. Scandia 1978 s. 76-113.
— Paasikivi Moskovassa. Ulkopolitiikka 1978.
— Saksan ja Suomen laivastoyhteistyo 1941 jatkosodan syttymiseen asti. Sotahistoriallinen Aikakauskiija 1, 1980. (lyhennettyna saks. Nordeuropa-saija 7, Greifsvwald 1982)
— Englannin konsulaariedustajien poistaminen Pohjois-Suomesta 1941. Scripta Historica VI. Oulu 1980.
— Saksan ja Suomen sotilaallinen yhteistyo 1940-41. Jatkosodan kujanjuoksu. Juva 1982.
— Ilmatoiminta Suomessa valittomasti ennen jatkosotaa. Scripta Historica VIII. Oulu 1983.
— Saksalaisten suunnitelma Hangon valtaamisesta kesakuussa 1941. Opuscula Historica I. Jyvaskyla 1984. (myos ruotsiksi, Militarhistorisk tidskrift 1985, Karlskrona 1986)
— Tiedustelu maarajoillamme valirauhan aikana. Historiallinen Aikakauskiija 1985 s. 278–282. Eino Jutikkala, Valtion Tiedotuslaitoksen historiakasikiijoitus (1944). Jutikkalan kok., VA.
— «Ensimmainen tasavalta» (1919–1945). Suomen poliittinen historia. 2. osa 1905–1975. Porvoo 1977.
— Omavaraiseen maatalouteen. Suomen taloushistoria 2, Helsinki 1982.
Einar W. Juva, Rudolf Walden. Porvoo 1957.
Antero Jyranki, Sotavoimien ylin paallikkyys. Vammala 1967.
— Ylipaallikkyyden luovuttamisesta. Lakimies 1970.
— Presidentti, Tutkimus valtionpaamiehen asemasta Suomessa v. 1919–1976. Porvoo 1981.
Jorg-Johannes Jager, Die Wirtschaftliche Abhangigkeit des 1981. Dritten Reiches vom Ausland dargestellt am Beispiel der Stahlindustrie Berlin 1969.
Stig Jagerskiold, Mannerheim 1918. Helsinki 1967.
— Faltmarsalken. Gustav Mannerheim 1939–1941. Helsingfors 1975.
— Talvisodan ylipaallikko. Keuruu 1976.
— Marskalken av Finland. Gustav Mannerheim 1941–1944. Helsingfors 1979. (myos suom.)
— Decemviri och den svensk-finlandska unionplanen 1940–1941. HTfF 1979.
S.I. Kabanov, Na daljnih podstupah (Pitkilla etaisyyksilla). Moskva 1971.
Toivo T. Kaila, Sotasyyllisemme saatytalossa. Helsinki 1946.
N. Kaldor, The German War Economy. The Review of Economie Studies XIII (19451946).
Kallay, Nicholas, Hungarian premier. London & New York 1954.
Jorma Kallenautio, Suomi katsoi eteensa. Helsinki 1985.
Joppe Karhunen, Sisseja linjojen taakse. Keuruu 1958.
— Blenheim-pommittajat armottomalla taivaalla. Helsinki 1979.
Veikko Karhunen, Raatteen tielta Kostamukseen. Porvoo 1972.
